Strandellin talot

Eerikinkadun puoleinen puutalo on vuodelta 1853 (kuva 1) ja Koulukadun puoleinen talo vuodelta 1899 (kuva 2). Molempien nykyinen julkisivu on arkkitehti Frithiof Strandellin (1865-1925) suunnittelema. Puutalot ovat tyyliltään uusrenessanssia. Tontin takaosassa on Alex Nyströmin suunnittelema tiilirakenteinen makkaratehdas 1920-luvulta (kuva 3).

Frithiof Strandell on nimenomaan turkulainen arkkitehti, joka on luonut kauneimpia turkulaisia taloja. Strandellin käsialaa ovat mm. Hamburger Börs, Hjorten, Pantern, Albatross, Åbo Underrättelserin talo, Betelin kirkko, pankki- ja apteekkiravintolat. Koulukadun kulman talot ovat ilmeisesti ainoat jäljellä olevat hänen suunnittelemansa puutalot.

Tontin ja rakennukset omistaa nykyisin pörssiyhtiö Sponda.

Eerikinkadun puoleinen talo
KUVA 1. Eerikinkadun puoleinen talo. Kuva: Keijo Luoto 16.3.2005

Koulukadun puoleinen rakennus
KUVA 2. Koulukadun puoleinen rakennus. Kuva: Keijo Luoto 16.3.2005

Piharakennus
KUVA 3. Piharakennuksessa toimi alunperin makkaratehdas. Kuva: Keijo Luoto 16.3.2005

Lausunnot

Rakennuksista vanhempi on vuodelta 1853 (kulmarakennus, kuva 1), nuorempi 1899 (kuva 2). Molempien nykyinen julkisivu on arkkitehti Frithiof Strandellin (1865-1925) suunnittelema. Turun maakuntamuseo on todennut kadunkulman puisista asuinrakennuksista, että ne "edustavat erittäin rikkaasti koristeltua uusrenessanssia. Rakennuksilla on sijaintinsa puolesta merkittävä kaupunkikuvallinen arvo ja siitä syystä ne on merkitty keskustan rakennussuojelun vaihekaavaehdotukseen sr-2 merkinnällä." (kuva 4) Rakennusten sisätilat eivät ole säilyneet alkuperäisenä, esim. lähes kaikki vanhat kaakeliuunit on purettu remonttien yhteydessä. Tontin takarajalla on Alex Nyströmin suunnittelema makkaratehdas 1920-luvulta, jonka sivuilla ja edessä on sekalaisia laajennusosia (kuva 3).

Koristeluja Koulukadun puolelta
KUVA 4. Koristeluja Koulukadun puolelta. Kuva: Keijo Luoto 16.3.2005

Lähiympäristössä, Koulu- ja Eerikinkadun risteysalueella, on kaksi merkittävää suojelukohdetta: pääpaloasema, joka on pääosin kolmikerroksinen jugendkivirakennus vuodelta 1916 sekä entinen Åbo stads byggnadskontor -rakennus vuodelta 1899. Jälkimmäinen on kaksikerroksinen kertaustyylinen kivirakennus. Molemmat kohteet ovat risteysalueen uudisrakentamisen kannalta merkittäviä kaupunkikuvallisia kohteita, jotka määrittelevät mm. uudisrakentamisessa käytettäviä rakennuskorkeuksia.

Turun maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että katujen kulmassa olevat uusrenessanssi-tyyliset rakennukset tulee niiden kaupunkikuvallisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi säilyttää ja siksi ottaa maankäytön suunnittelutyön pohjaksi kaavaluonnoksen vaihtoehto B, joka ottaa käsittelyssä olevaa kaavaehdotusta paremmin huomioon kaupunkikuvan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.

Koulukadun ja eerikinkadun kulma
Kuva 5. Koulukadun ja Eerikinkadun kulma. Kuva: Keijo Luoto 16.3.2005

Tilanne

Vuonna 2005

Asemakaavatoimisto on laatinut kaksi vaihtoehtoista asemakaavanmuutosehdotusta Koulukadun ja Eerikinkadun kulman tontille (Strandell:in talot ja makkaratehdas). Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on ensisijaisesti ehdottanut vaihtoehtoa, jossa puurakennukset puretaan ja mahdollistetaan 6.500 k-m2:n uudisrakentaminen. Toissijaisesti vaihtoehtoa, joka perustuu kadunvarren puutalojen suojelulle. Kaupunginhallitus päätti 4.4.2005 palauttaa asian ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Asemakaavan valmistelussa tulee maanomistajan kanssa selvittää, voidaanko asemakaava toteuttaa siten, että makkaratehtaana toiminut rakennus voitaisiin purkaa ja toteuttaa tontilla uudisrakennusoikeutta puutalojen rakennusoikeuden lisäksi lähes samoilla kerrosneliömetrimäärillä kuin korttelin muilla neljänneksillä. Puutalojen suojelumerkintä tulee arvioida tulevan käyttötarkoituksen mukaan. Kaavan laadinnan yhteydessä tulee tontilla suorittaa tonttijako siten, että rakennusoikeus sijaitsee samalla tontilla.

Vuonna 2007

Tontin omistajaksi on tullut pörssiyhtiö Sponda, ostettuaan valtiolta Kapiteelin. Uusi omistaja haluaa edelleen rakentaa tilalle asuin- tai toimistotalon. Kaupungin kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen ilmoittaa esittävänsä, että omistajan toiveeseen suostuttaisiin.

Kesällä 2007 Koulukadun puoleisessa rakennuksessa oli tulipalo, jonka jälkeen rakennusta ei ole mitenkään korjattu eikä vaurioitunutta kattoa ole peitetty. Sadevedet pääsevät reikäisestä katosta suoraan sisään (kuvat 6, 7 ja 12). Vihreä kaupunginvaltuutettu Katri Sarlund kirjoitti palosta pitkän kirjoituksen blogiinsa.

Koulukadun puoleinen talo palon jäljiltä
Kuva 6. Koulukadun puoleinen talo palon jäljiltä. Kuva: Keijo Luoto 14.1.2009

Katosta pääsee vesi vapaasti sisään
KUVA 7. Katosta pääsee vesi vapaasti sisään. Kuva: Keijo Luoto 14.1.2009

Vuonna 2008

Kaava, joka mahdollistaa purkamisen on edelleen ”valmisteltavana”. Vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa kohde ei kuitenkaan ole lainkaan mukana.

Vuonna 2009

Lisää kuvia vuodelta 2009:

Tammikuista vihreyttä Koulukadun puoleisen talon päädyssä
KUVA 8. Tammikuista vihreyttä Koulukadun puoleisen talon päädystä. Kuva: Keijo Luoto 14.1.2009

Näkymä pihan puolella
KUVA 9. Näkymä pihan puolella. Kuva: Keijo Luoto 14.1.2009

Eerikinkadun puoleisen rakennuksen uloke pihan puolella
KUVA 10. Eerikinkadun puoleisen rakennuksen uloke pihan puolella. Kuva: Keijo Luoto 1.3.2009

Pihanäkymä Maalarimestarien talon seinän vierestä Eerikinkadun suuntaan
KUVA 11. Pihanäkymä Maalarimestarien talon seinän vierestä katsoen Eerinkadun suuntaan. Kuva: Keijo Luoto 1.3.2009

Pihanäkymä Maalarimestarien talon seinän vierestä Koulukadun suuntaan
KUVA 12. Pihanäkymä Maalarimestarien talon seinän vierestä katsoen Koulukadun suuntaan. Kuva: Keijo Luoto 1.3.2009

Lisää kuvia!